Oktoberfest pukeutuminen: perinteistä nykyaikaan

Puhelimeeni kilahtaa viesti ystävältäni Carinalta. Hän lähettää minulle kuvan kansallispuvusta, jonka aikoo hankkia tulevalle lapselleen. Kuvassa poseeraa parivuotias tyttö lapsille suunniteltu kansallispuku yllään. Peukutan kuvalle, vaikka ajatus suomalaisen kansallispuvun hankkimisesta omalle lapselleni tuntuu vieraalta.

Ystäväni on kotoisin Etelä-Saksasta, Baijerin osavaltiosta. Saksassa perinneasuihin pukeudutaan Suomea rohkeammin  – perinneasuihin pukeutumisen suosiota on edistänyt osaltaan Münchenissä vuosittain järjestettävä Oktoberfest – tapahtuma. Eipä tiennyt Baijerin ensimmäisen kuninkaan poika Ludvig I ja hänen mielitiettynsä Therese, että heidän vuonna 1810 järjestämästään häävastaanotosta muodostuisi maailman suurin ja tuottoisin kansanjuhla. Tapahtuma järjestetään tänä syksynä jo 185. kerran.

Kansanperinnepukeutumisen näkökulmasta baijerilainen ”Oktoberfest-asu” on ilmiö vailla vertaa. Millainen on alkuperäinen baijerilainen perinneasu ja miltä sen moderni versio näyttää?

Kokosin tietopaketin asukokonaisuudesta Baijerin alueelta lähtöisin olevan ystäväni avustamana sisältäen tietoa asun historiasta ja matkasta tähän päivään ja vinkkejä oikeaoppiseen Oktoberfest-pukeutumiseen. Alla oleva infografiikka esittelee oikeaoppista baijerilaista perinnepukeutumista ja pukeutumisvinkkejä Oktoberfesteille.

Oktoberfest –asun juuret

Vastoin yleisiä uskomuksia, baijerilainen perinneasu ei ole kovin vanha verrattuna moniin muihin perinneasuihin. Asu on saanut alkunsa 1800-luvun alkupuolelta ja tästä syystä naisten Dirndl ja miesten Lederhosen asusteita voi pitää suhteellisen tuoreena muoti-ilmiönä.

Puvun tarina sai alkunsa vuonna 1806, kun Baijeri julistettiin kuningaskunnaksi ja Max Josef kruunattiin Baijerin ensimmäiseksi kuninkaaksi. Baijerin alue laajeni liitoksi Ranskan kanssa ja muutokseen liittyi lisääntynyt itsenäisyyden, henkilökohtaisen identiteetin ja yhtenäistämisstrategian tarve. Yhtenä Baijerin identiteetin rakennuskeinona Max Josef käytti pukua. Asu näytti tältä:

Kuva symboloi sen ajan tapaa nähdä ja näyttäytyä baijerilaisena. Yleinen uskomus, että jokaisella alueella olisi ollut tuohon aikaa oma puku ei Carinan mukaan pidä paikkaansa. Tuohon aikaan puvut ja asusteet syntyivät pitkälti vaatteita valmistavien ja niitä tilaavien asiakkaiden henkilökohtaisista mieltymyksistä. Alueelliset erityispiirteet astuivat kuvaan vasta paljon myöhemmin.

Max Josefin strategia luoda yhtenäinen kansanpuku sisältäen piirteitä voitetuista alueista, oli toimiva. Yllä olevan kuvan mukainen pukeutumistyyli levisi erityisesti ylemmän ja nousevan keskiluokan keskuuteen.

Nahkahousujen ja dirndlsin mukaantulo osaksi asukokonaisuutta

Valtaan vuonna 1848 nousseen Maximilian II: n yksi suurimmista ulkopoliittisista tavoitteista oli säilyttää Baijerin itsenäisyys. Upeat rakennukset kuten Maximilianeum ja Bavarian patsas Münchenissä ovat muistoja hänen ajoistaan. Hän oli myös vahva kansallispuvun kannattaja ja kehittäjä. Hän loi nimittäin kansallispuvun edistämistä koskevan lain vuonna 1853. Tämän päivän Trachten – takki muistuttaa vahvasti hänen silloistaan takkia.

Kansallispukujen edistämisohjelma oli vaikuttava. Baijerilaisten miesten puku sai vaikutteita sen ajan metsästäjien vaatteista. Koska metsästys oli tuolloin vain aateliston ja rikkaan porvariston harrastus, tästä syystä Lederhosen ei kuvasta niinkään maaseudun väestön miesten pukeutumista.  Nahkahousuja ei koskaan käytetty arkipäivän vaatetuksena tai maataloustöissä. Nahka ja erityisesti hirven nahka oli ylellistuote.

Toisin kuin miesten asu, perinteinen naisten asu Dirndl sai vaikutteita työläisten ja erityisesti kotitalousväen pukeutumisesta. Dirndl asusteen esiliina on tästä hyvä esimerkki. Dirndl puvusta muodostui naisten kansallispuku kesämekkovaiheen  kautta.
Kaupungin porvarisnaisväki vietti nimittäin kesät maaseudulla, jossa he pukeutuivat räätälien tekemiin kesäasusteisiin. Nämä asut olivat hyvin samankaltaisia kotitalousväen sen ajan leninkien kanssa.

Ensimmäinen pukusäätiö

Vuonna 1883 perustettiin ensimmäinen perinteinen pukuyhdistys Bayerischzellissä. Perustajan, Josef Voglin, motivaatio oli elvyttää vanha kansanpuku. Projekti sai virallisen hyväksynnän kuninkaalliselta perheeltä. Perustajajäsenet olivat valmistaneet lyhyet Lederhosenit ja päättivät, että näitä olisi käytettävä kaikissa tilanteissa.

Näin syntyi ensimmäistä kertaa yhtenäinen puku ”Miesbacher”,  joka toimi eräänlaisena kansan yhtenäistäjänä:

Baijerilaisia perinnepukuja voi pitää iältään noin 150 vuotta vanhoina. Se, että pukuja pidetään perinteisinä ja pitkään vakiintuneina on todiste siitä, että historian henkilöiden ponnistuksilla luoda vaatteen avulla yhteenkuuluvuuden tunne on ollut valtava vaikutus. Miesbacher-puku näyttää tänä päivänäkin lähes siltä kuin se alkuperäisversio.

Puvun modernisointi

Dirndl ja Lederhosen ovat aina seuranneet muodissa tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi kesämekkoa mukautettiin vuosien saatossa paremmin kaupunkikäyttöön sopivaksi.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen useat Dirndl-suunnittelijat ja nuoret yrittäjät ovat tuoneet markkinoille moderneja ja yksinkertaisilla suorilla leikkauksilla toteutettuja Dirndl-asuja ja miesten pukuja. Itse Dirndliä on työstetty pääntien osalta ja hienommilla, vähemmän leikkisillä väreillä.

Miesten puvusta on hiljalleen jäämässä henkselit pois ja se on suoraviivaisempi ja tiukempi malliltaan. Kansallispuvun värit ovat harvinaisempia, mutta pikemminkin konservatiivisen minimalistisia.

Lopuksi

Oktoberfest on kiinnostava tapahtuma erityisesti oluiden ja kansanjuhlien ystäville, mutta myös kansanpukuperinteen, siinä tapahtuvien muutosten ja muodin näkökulmasta.

Dirndlit ja Lederhosenit elävät mukana muodin muutoksissa ja niiden jatkuvan
uudistamisen ansiosta tarinat ja tietous baijerilaisesta pukeutumisperinteestä jatkaa matkaa uusille sukupolville.

Miten sitten meillä Suomessa, mitä suomalaiselle kansallispukuperinteelle kuuluu?

Suomessa kansallispukujen käyttöä on rajoittanut tiukka pukeutumisetiketti, mutta sitä on ravistellut viime vuosien aikana useat kansanperinteiden, käsityötaiteen ja vaatesuunnittelun asiantuntijat, jotka jakavat inspiroivia vinkkejä, miten yhdistellä rohkeasti kansallispuvun osia arkipukeutumiseen. Kannattaa myös käydä kurkkaamassa Instagramista hashtagilla #kansallispukutuuletus kuvia ympäri Suomea järjestettävistä tapahtumista, joiden tavoitteena on pukeutua pönöttämättä kansallispukuihin. Mainioita avauksia kansallispukuperinteen esiin nostamiseksi myös Suomessa!

Hyviä Oktoberfest – juhlia kaikille Saksaan matkustaville tai sen rinnakkaistapahtumiin Suomessa osallistuville.

2 kommentarer til “Oktoberfest pukeutuminen: perinteistä nykyaikaan”

  1. Heippa, kiitos viestistä ja luin mielenkiinnolla tämän tekstin ja kuvat oli hienosti tehty. Mä en oo ihan varma noista esiliinan sitomissäännöistä. Noin ne tuntuis olevan oikein, mut käytäntö voi olla eri. En tiedä. Hienosti olit perehtynyt asiaan. Kiitos tästä. Terkuin Kati Suomalainen im Allgäu

    1. Kiitos Kati kommentista – hauska kuulla käytännön kokemuksistasi Oktoberfest-juhlinnasta siellä Baijerissa. Ehkä saadaan lukea lisää blogistasi aiheesta syksyn mittaan? Mukavaa syksyä ja terveisiä Etelä-Saksaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Marjoannika

Hei! Olen Tanskassa asuva yhteiskuntatieteilijä. Toimitan juttuja erityisesti suomalaisten saamasta näkyvyydestä ja mukana olosta erilaisissa tapahtumissa Tanskassa, mutta myös suomalaisia kiinnostavista ja koskettavista ilmiöistä yhteiskunnassa yleensä. Olen kiinnostunut tutkivasta journalismista, pohjoismaisesta tyylistä, kestävästä kehityksestä ja tarinoista tuotemerkkien takana.

Julkaistu