Talviuinti edistää terveyttä, mutta myös valtamerten kuntoa -mistä oikein on kyse?

Talviuintia harrastaa jo 150 000 suomalaista. Talviuinti on todellinen terveysliikuntalaji ja jäiseen veteen pulahdellaan pitkälti terveyssyistä. Tai no jäiseen ja jäiseen.  Brittiläinen Lewis Pugh on vienyt talviuinnin kylmissä olosuhteissa ihan omalle tasolle –  siinä, missä Suomen sisäuimapaikoissa on avantouintia jäljittelevien altaiden lämpötila 4–7 astetta ja oikeassa avannossa veden lämpötila on nollan paikkeilla, Pugh ui kilometrin pituisia matkoja arktisissa valtamerissä, ympäristösyistä.

Mikä motivoi brittiläistä Lewis Pughia hyödyntämään talviuintia ympäristöaktivismiin? Miten hän sen tekee ja millaisin tuloksin? Ja mitä hyötyä talviuinnista on meille ”tavallisille” suomalaisille?

Näihin kysymyksiin haemme artikkelissa vastauksia – tervetuloa mukaan pulahtamaan talviuinnin maailmaan!

Lajia alusta asti mukana kehittämässä ollut Suomen Latu on laatinut yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ja Opetusministeriön kanssa talviuinnin turvallisuusohjeistuksen. Kokosimme jutun loppuun ohjeistuksen pohjalta kaksi julistetta talviuinnin terveyshyödyistä ja turvallisuusvinkeistä. Julisteet ovat vapaasti hyödynnettävissä vaikkapa talviuintiseuran ilmoitustaululla.

Mutta tutustutaanpa ensin Speedo diplomaatiksi tituleerattuun Lewis Pughiin.

Lewis Pugh – kylmäuinnista tunnettu ympäristöaktivisti

 

Lewis Pugh. Kuva Wikimedia Commons

 

Ilmastonmuutos on jatkuva puheenaihe eikä suotta. Suomen Euroopan unionin edustuston 17.11.2017 julkaiseman tiedotteen mukaan ilmastonmuutos on edennyt kaksinkertaisella nopeudella arktisella alueella verrattuna muuhun maailmaan ja maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas kehottaakin maita nostamaan ilmastoneuvottelujen kunnianhimon tasoa.

Lewis Pugh on mies, joka on ottanut elämäntehtäväkseen puskea neuvotteluita eteenpäin. Hänen missiona on inspiroida ihmisiä ympäri maailmaa suojelemaan antarktisen ja arktisen alueen valtameriä. Tavoittaakseen viestillään päättäjiä, hän on valinnut huomion herättämisen keinoksi  arktisissa merissä tehtävät uintisuoritukset. Hän on ainoana maailmassa suorittanut pitkän uintimatkan jokaisella maailman valtamerellä mukaan lukien Etelämantereen, Pohjoisnavan ja Himalajan erittäin haastavat vesistöt.

Mikä saa hänet haastamaan itseään ääriolosuhteissa ja tekemään tämäntyyppistä ympäristöaktivistin työtä?

– Rakastan valtameriä ja olen nähnyt niissä tapahtuvat muutokset ja  kampanjoin nyt alueita suojelukohteiksi uimalla valtamerten kaikkein haavoittuvimmilla alueilla.  

 

Näkemillään muutoksilla hän tarkoittaa esimerkiksi valtavien jäälohkareiden lohkeamista arktisilla jäätiköllä, haalentuneita koralleja, suunnattomia määriä muovijätettä asumattomilla, syrjäisillä alueilla ja uhanalaisten valaiden luita valaanpyynnin seurauksena.
Pughin esiin nostamat muutokset ovat todellinen ongelma ja huolenaihe. Ikuisiksi mielletyt napa-alueiden jäätiköt ovat sulaneet ennätyksellistä vauhtia. Koralliriutat kuuluvat maailman vaarantuneimpiin ekosysteemeihin ja yksi suurimmista niihin kohdistuvista uhkatekijöistä on ilmastonmuutos. Ilmastomuutoksesta johtuva valtamerten lämpeneminen valkaisee ja tappaa koralleja.

Jäätiköiden sulamista voimistaa luontaiset tekijät, mutta osa ilmastonmuutoksesta johtuu puhtaasti ihmisten toiminnasta. Noin 60 prosenttia pohjoisten merijäiden häviämisestä selittyy ilmakehän virtausten muutoksilla. Joidenkin tutkimusten mukaan arviolta puolet ilmakehän virtausten muutoksista johtuu luontaisesta, koko maapallon ilmavirtausten vaihtelusta ja puolet ihmistoiminnan voimistamasta ilmastonmuutoksesta.

Kuva: Lewis Pugh

 

Ross Sea – kampanja

Juuri tämä ihmistoiminnan aiheuttama ilmastonmuutos pistää Pughin uimaan jääkylmissä olosuhteissa. Vuonna 2010 hän ui esimerkiksi Mount Everestin hyisessä järvessä korostaakseen Himalayan jäätiköiden sulamista. Hän vietti kaksi asteisessa vedessä 22 minuuttia ja 51 sekuntia  kilometrin pituisen uintimatkan aikana.

Vuonna 2015 hän suoritti useita uintimatkoja  Antarktisella alueella osana The Ross Sea – kampanjaa. Ylen toimittaman artikkelin mukaan ympäristöasiantuntijat pitävät Rossinmerta ja muuta eteläistä merialuetta maapallon koskemattomimpana meriekosysteeminä. Rossinmeri on kooltaan vain kaksi prosenttia Etelämerestä, mutta siellä elää ainutlaatuisia jääpingviinejä ja lahtivalaita.  Meret ovat myös keskeisessä asemassa merten kalakantojen kehitykselle.

Pugh osallistui myös neuvotteluihin maailman suurimman suojelualueen luomiseksi Etelämantereen Ross-merialueelle. Neuvotteluissa vaadittiin yhteisymmärrystä 24:n valtion ja EU:n välillä. Pugh sai neuvotteluiden aikana itselleen uuden kutsumanimen, Speedo diplomaatti.

Kampanjointi tuottaa myös tuloksia. Syksyllä 2016 Etelämantereelle päätettiin perustaa maailman suurin merensuojelualue.

– Toivon, että nämä symboliset uintini arktisen puutarhan Eedenissä tuovat Etelämantereen kauneuden ja ihmeen maailman ihmisten sydämiin, jotta he ymmärtävät vaatia hallituksiaan suojelemaan tätä ainutlaatuista ekosysteemiä.

Lewis on raivannut tilaa puheenaiheelleen useissa kansainvälisissä foorumeissa. Vuonna 2010 Maailman talousfoorumi nimitti hänet Young Global Leaderiksi ja vuonna 2013 hänet nimitettiin  YK:n valtamerten suojelijaksi.

Kuva: Lewis Pugh

 

Uinti mielletään yleisesti ottaen yksilölajiksi, mutta Pughin kohdalla tilanne on toinen. Hän kertoo kampanjasivuillaan, että hänen tukijatiimiin kuuluu 29 ihmistä kymmenestä eri maasta mukaan lukien lääkärin, kuvaajan, valmentajan, veneen kuljettajan ja, kolme jääkarhuvahtia.

Lewis Pughin uintiosuudet antarktisilla ja arktisilla alueilla

  • 2003: Nordkapp, Pohjoinen Jäämeri, 5 km, 1 tunti 4 minuuttia
  • 2004: Sognefjord, Norja, 204 km, 21 päivää
  • 2005: Magdalenefjord, Spitsbergen, 1km, 21 minuuttia, 3 asteinen vesi
  • 2005, Verlegenhuken, Spitsbergen, 1km, 20 minuuttia 30 sekuntia, 3 asteinen vesi
  • 2005: Petermann Island, 1km, 18 minuuttia, 0 asteinen vesi
  • 2006: Nigards Glacier Lake, Norja, vähän reilu 0 asteinen vesi
  • 2007: Pohjoisnavan ylitys, 1km, 18 minuuttia, 50 sekuntia,  -1,7 asteinen vesi
  • 2010: Mount Everest Glacier Lake, 22 minuuttia, 51 sekuntia,  -1,7 asteinen vesi
  • 2015: Useita uinteja Antarktisella alueella osana The Ross Sea – kampanjaa
  • 2015: Bay of Whales, 330 metriä, 5 minuuttia,  -1,37 asteinen vesi
  • 2017 syksy: tavoitteena uida kuudessa eri Antarktisen alueen vesistössä

 

Pugh on suorittanut kaikki uintiosuudet pelkissä ”Speedoissa”  eli päällään pelkät uimahousut, uimalakki ja uimalasit.

Talviuinti Suomessa

Talviuinnista voi nauttia myös puhtaista terveyssyistä. Suomalaiset ovat käyneet avannoissa jo 1600-luvulta alkaen lieventääkseen saunomisen jälkeistä hikoilua. Valtakunnalliseksi kuntoilumuodoksi talviuinti levisi Suomessa 1980-luvulla.

Avantouintia Vaasassa vuonna 2007. Kuva Wikimedia Commons

Talviuinti on edullinen harrastus, sillä harrastamiseen riittää vain uima-asu ja päähine. Lisäksi on suositeltavaa hankia neopreeniset talviuintijalkineet tai ainakin rantasandaalit kävelymatkalle pukukopista avantoon,  ja käsineet, sillä ne suojaavat mukavasti kylmältä ja tekevät kokemuksesta entistä miellyttävämmän. Suomessa talviuintipaikkoja on satoja ja seuroja kymmeniä.

Talviuimarit kisaavat myös vuosittain Suomen mestaruudesta ja maailman mestaruudesta. Vuonna 2018 talviuinnin SM-kilpailut järjestetään Ähtärissä 9.-11.2.2018 ja maailmanmestaruuskilpailut Tallinnassa 6.3.2018.

Aiemmin yllä esitelty Speedo diplomaatti Lewis Pugh vieraili muuten Suomessa järjestetyissä MM – kilpailuissa vuonna 2006 ja vei voiton 500 metrin vapaauintisarjassa.

Talviuinnin 15 terveysvaikutusta

Talviuinnin terveysvaikutuksista on kirjoitettu paljon eri näkökulmista. Alle on koottu 15 talviuinnin terveysvaikutusta hyödyntäen useita eri tietolähteitä,  lähteet on listattu jutun lopussa.

Kuva pixabay CC0 Creative Commons

 

Talviuintia kannattaa harrastaa, koska se….

1. Parantaa yleistä terveydentilaa
Talviuinnin on todistetusti todettu parantavan yleistä terveydentilaa ja nostavan elimistön antioksidanttitasoa. Antioksidantit ovat välttämättömiä elimistön terveenä pysymiselle.

2. Vähentää stressiä
Talviuinti vähentää stressiä. Kehon säännöllinen kylmälle altistaminen vaikuttaa fysiologisten muutosten kautta positiivisella tavalla myös psyykkisiin ominaisuuksiin. Talviuimarit mieltävät avannossa käymisen parantavan stressinsietokykyä ja mielialaa. Suomen Ladun TNS Gallupilla vuonna 2010 tehdyn kyselyn mukaan yli 60 prosenttia vastaajista koki stressin vähentyneen talviuinnin myötä.

3. Parantaa unenlaatua
Talviuinnin on todettu parantavan unenlaatua. Avantouinti koetaan virkistävänä, ja monella myös yöuni paranee.

4. Lisää mielihyvän tunnetta
Kylmä vesi lisää aivojen mielihyvähormonien tuotantoa. Säännöllinen pulahtaminen kohentaa mielialaa ja lisää mielihyvän tunnetta.

5. Rauhoittaa ja virkistää mieltä
Avantouinti tasapainottaa adrenaliinitasoa niin, että korkealla olevat pitoisuudet laskevat ja matalalla olevat nousevat. Kylmä vesi terävöittää aistit ja virkistää näin mieltä. Kun kroppa sen jälkeen rentoutuu, ihminen on valmis lepoon ja uneen. Siksi avantouinnin koetaan sekä rauhoittavan että virkistävän.

6. Parantaa kylmänsietoa
Talviuinti auttaa vilukissoja palelemasta, sillä se parantaa kylmänsietoa. Avannossa vapautuu lisämunuaisesta kortisolia ja adrenaliinia, jotka lisäävät lämmöntuottoa. Vilu ei tule yhtä herkästi kuin ennen eikä tarvitse pukea enää niin paljon ulos lähtiessä aiempaan verrattuna.

7. Parantaa aineenvaihduntaa
Kylmälle altistuminen lisää ruskean rasvan määrää elimistössä, mistä on hyötyä aineenvaihdunnalle. Ruskea rasva polttaa energiaa, kun valkoinen rasva taas varastoi sitä.

8. Lievittää kipuja
Talviuinti saa kortisolin erittymään, mikä vähentää kipuja. Avantouinti lievittää esimerkiksi nivelkipuja. Moni reumaa sairastava saa kipuihinsa helpotusta säännöllisellä avantouinnilla.

9. Ehkäisee masennusta
Talviuinti vaikuttaa keskushermostoon ja sitä kautta myös mieleen. Oulun yliopiston tutkimuksessa uimareiden verestä mitattiin hermovälittäjäaineiden määrää ja havaittiin, että mitä tasaisemmin dopamiinia syntyi, sitä virkeämpi mieli oli.  Pieniä dopamiinipitoisuuksia on aiemmin mitattu muun muassa masennuspotilaista.
Säännöllinen pulahtaminen kylmään veteen kohentaa mielialaa ja ehkäisee masennusta.

Kuva pixabay CC0 Creative Common

 

10. Kohottaa itsetuntoa
Vaatii henkistä kanttia kävellä talvipakkasilla pelkässä uima-asussa hyiseen veteen. Monella saattaa olla kokemusta nopeasta pyrähdyksestä saunasta lumihankeen ja sen aiheuttamasta euforisesta itsensä ylittämisen tunteesta. Talviuinti on mitä parhain boostaus itsetunnolle. Itsensä toistuva voittaminen nostaa itseluottamusta.

11. Parantaa vastustuskykyä
Talviuimareiden vastustuskyky infektioita vastaan paranee, koska talviuinti tehostaa elimistön puolustusjärjestelmien toimintaa.

12. Laskee verenpainetta
Kylmäkaraisun terveysvaikutuksia tutkineen dosentti Pirkko Huttusen tutkimustulosten mukaan säännöllisesti uivien perusverenpaine laskee merkittävästi. Myönteiset vaikutukset kuitenkin häviävät, jos avantouinti lopetetaan. Samansuuntaisia tuloksia havaittiin Oulun yliopiston tutkimuksessa Kuinka säännöllinen pulikointi jääkylmässä vedessä vaikuttaa talviuimarin fysiologiaan. Tutkimuksen mukaan kylmäaltistuksen toistuessa joidenkin talviuimarien veren systolinen paine eli yläpaine laskee pysyvästi.

13. Hidastaa vanhenemista
Vanhenemiseen vaikuttavat yksittäisten solujen muutokset, solujen aineenvaihdunnan hidastuminen ja solunjakautumisen loppuminen. Talviuinti parantaa kudosten aineenvaihduntaa ja se hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää esimerkiksi ihon kimmoisuutta. Ikääntymistä voi myös hidastaa vähentämällä stressiä, sillä stressin sietoon liittyvät geenit näyttäisivät olevan merkittäviä vanhenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Talviuinnin on todettu vähentävän stressiä ja sitä kautta harrastus hidastaa myös vanhenemista.

14. Parantaa seksielämää
Vaikka tieteellinen näyttö uupuu talviuinnin seksielämää parantavista vaikutuksista, talviuimareilla on todettu korkeammat estrogeeni- ja testosteronituotannon tasot. Nämä hormonit vahvistavat niin kutsuttua libidoa eli viettienergiaa. Testosteronia pidetään halukkuuden hormonina ja estrogeenin määrällä on merkitystä kropan toimintaan. Ja kun talviuinti vähentää lisäksi stressiä, lisää onnellisuuden tunnetta ja parantaa itsetuntoa, kaikki nämä yhdessä vaikuttavat parantavasti seksielämään.

15. Nopeuttaa lihasten palautumista treenin jälkeen
Monet urheilijat käyttävät kylmää vettä treenin jälkeen vammojen ehkäisyyn ja palautumisen nopeuttamiseen, koska kylmä vesi ja sen hydrostaattinen paine tehostaa verenkiertoa ja poistaa lihaksista näin tehokkaammin ylijäämätuotteita. Tästä johtuen happi kulkee nopeammin treenistä väsyneisiin lihaksiin ja ravintoaineiden ja hormonien kulku lihaksiin tehostuu nopeuttaen lihasten palautumista treenin jälkeen.

Kuva: Pixapay CC0 Creative Commons

 

Lopuksi

Talviuinnin vaikutukset riippuvat monista tekijöistä, mutta jopa tieteellisestä näkökulmasta avantouinnin vaikutukset ovat positiivisia, vaikka kaikkia avantouinnin terveysvaikutuksia ei ole pystytty todistamaan tutkimuksilla ja vaikutuksissa on yksilökohtaisesti huomattavia eroja. Veden lämpötila, uintiaika, uimarin sukupuoli, painoindeksi ja ikä vaikuttavat hermoston toimintaan.

Joka tapauksessa, talviuintia voidaan pitää terveellisenä ja turvallisena harrastuksena kaikille uimataidon omaaville terveille aikuisille ihmisille.

Mikäli et vielä tohdi kokeilla kylmää kylpyä, kannattaa kokeilla Suomen Ladun  talviuinti – mobiilipeliä. Kokemus oli lämmin ja palkitseva ja tein lisäksi uuden ennätyksen pisteillä 6.43! Applikaatio on ladattavissa Play-kaupasta ja AppStoresta.

Talviuinnin terveysvaikutukset ja turvallisuusohjeistus – julisteet

Suomen Latu ry on laatinut avantouinnin turvallisuusohjeistuksen yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ja Opetusministeriön kanssa. Olemme työstäneet ohjeiden pohjalta kaksi eri julistemallia. Julisteet ovat hyödynnettävissä vapaasti esimerkiksi talviuintiseuran kotisivuilla tai vaikkapa kylmäallasuintia tarjoavan uimahallin ilmoitustaululla. Mikäli jaat julisteen verkossa, olemme iloisia, jos viittaat lähteeseen Katoni.fi

LYHYT JULISTEVERSIO
Alla lyhyempi versio julisteesta ja linkki julisteeseen: https://www.katoni.fi/blogi/talviuinti/lyhyt

PITKÄ JULISTEVERSIO
Alla pidempi versio julisteesta ja linkki julisteeseen:  https://www.katoni.fi/talviuinti/pitka

Lähteet

www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/talviuinti.html www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/talviuinti/talviuinnin-julkiset-tiedostot/talviuintiopas_netti.pdf www.viisaastivesilla.fi/etusivu/pelastu_ja_pelasta/jaalla/talviuinti www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/talviuinti/talviuinnin-julkiset-tiedostot/talviuintiopas_netti.pdf www.medicaldaily.com/benefits-cold-showers-7-reasons-why-taking-cool-showers-good-your-health-289524 undergroundhealthreporter.com/health-benefits-of-cold-water-therapy/ www.turunavantouimarit.fi/talviuinti/tutkittua-tietoa-avantouinnista/ www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/ikaantymisen-vaikutukset-elimistoon/ www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miten_avantouinti_vaikuttaa_terveyteen www.hyvaterveys.fi/artikkeli/liikunta/avantouinti_rentoutta_ja_kylmakaraisua www.menaiset.fi/artikkeli/hyva_olo/terveys/avantouintiko_vaarallista_asiantuntija_hyodyt_voittavat_haitat www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/avantouinti-superterveellista-kun-sen-tehnyt-tietaa-olevansa-olemassa vintti.yle.fi/yle.fi/genreportaalit/portaali-1147.html tikis.fi/lifestyle-miehet/avantouinti-ja-palautuminen/ www.internationaliceswimming.com/events-calendar/ www.turunavantouimarit.fi/talviuinti/avantouinnin-turvallisuus-ohjeet/ www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48848/OPPARI%20Terhi%20Asikainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y www.tukes.fi/fi/Kuluttajille/Vapaa-aika/Avantouinti/ lewispugh.com/

4 kommentarer til “Talviuinti edistää terveyttä, mutta myös valtamerten kuntoa -mistä oikein on kyse?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Marjoannika

Hei! Olen Tanskassa asuva yhteiskuntatieteilijä. Toimitan juttuja erityisesti suomalaisten saamasta näkyvyydestä ja mukana olosta erilaisissa tapahtumissa Tanskassa, mutta myös suomalaisia kiinnostavista ja koskettavista ilmiöistä yhteiskunnassa yleensä. Olen kiinnostunut tutkivasta journalismista, pohjoismaisesta tyylistä, kestävästä kehityksestä ja tarinoista tuotemerkkien takana.

Julkaistu